TG-10 (Loppiaisen kilpa) (06/01/2014)

Kolme ja puoli vuotta vanha Tampere Games rata sai uusiokäyttöä. Laitan tähän nyt kaikki analyysit, tai siis ne mitä kuuluu kartan toiselle puolelle.

K-1: En tajunnu käydä koolla, vaan juoksin siitä ohi polkua pitkin mutta en mä nyt kaukaa siitä menny. Suunnitelmana oli mennä jrkänteiden alta ja sitten nousta pikkasen rastille. Tää toteutukin ihan hyvin ja pääsin leimaamaan pukilla, tällä välillä ei siis juurikaan parantamista.

1-2: Suunnitelmana mennä suoraan suunnalla ja napata oikee avokalliomäki jonka luokse iskeä. Tää toteutuikin ihan hyvin, paitsi tässä vaiheessa en vielä ehtinyt pitää suunnistusta edessä, ja rastilta lähdettäessä ehdin vilkaista lähtösuunnan ja hätäsen suunnitelman. Siis kartan lukeminen jäi aikalailla mäkeen ennen rastia, lisäksi aluks olin kattonu että rasti ois pistekumpare, mutta tarkistin sen rastimääritteistä . Tähän kaikkeen meni sen verran aikaa, että en pystyny rymistää mäkee ylös vaan se meni hölkkäilyks ja kartan tiirailuks se nousu ja siitä tuo keltainen väri ennen rastia. Ois pitäny malttaa lukea loppuun asti koko väli alamäessä rastivälin puolivälissä, niin ois voinu harpata oikeelle mäelle, ja saada tasasempi vauhti. No, ei ollu iso ”virhe” mutta kuitenkin suunnistais mieluummin kunnolla ja oikein kuin sinnepäin.

2-3: Suunnitelmana rallatella avokalliota pitkin ja suon reunan näkien rastille. Toisen rastin rastiympyrältä alkoi paha harvennusalue, jossa oli muutaman sentin halkasialta olevat risut hakattu maahan ja niitä oli niin tiheessä, että juokseminen ja kartan lukeminen oli vaikea yhdistää. Kaaduinkin risuihin ja ne alko tosissaan harmittaa. Olin kuitenkin kartalla, kun avokalliot alko. No kyllähän sitä pitäis kaikenlaisessa maastossa osata suunnistaa, mutta avokalliolla menetin kuitenkin matkanarviointikykyni, ja heti kun näin kaksi kiveä vierekkäin, niin ajattelin, että siinähän se rasti on. Kartassa nuo on isoina kivinä, mutta maastossa ei mitään järkäleitä ja näin ollen lähin ilosesti nelosta kohti. Unohdin siis suunnitelmassa olevan suon kokonaan, ihan kummallista touhua, ja aivan naurettavan näköistä kartallakin. No joka tapauksessa hylsy tuli.

3-4: Suunnitelmana oli juosta suunnalla ja poimia isot kivet ja polku, ja jälkimmäisen polun mutkat, jonka jälkeen jälkimmäinen avokallimäki. No aika hyvin pystyin noudattamaan suunnitelmaa. Kun ylitin ojan niin tajusin heti, että ryssin viime rastin, tai siis että otin hylsyn. En kuitenkaan lähteny poimimaan oikeeta rastia, koska harvennus oli just päättäny niin olin vaan ilonen kun pääsi jatkaan kohtuu hyvässä maastossa. Toisaalta tämä oli aika idiottimaista touhua, että ei käydä oikeilla rasteilla, vaikka sen vois vielä korjata, no tehty mikä tehty. Kuitenkin itse nelosväli meni hyvin.

4-5: Tää väli meni hyvin. Suunnitelmana suunnalla mäen yli ja kaivaa jyrkänne sieltä takaa. En kauheesti muista tästä välistä mutta aikaa meni 1:30, joka on hyvä, viidenneksi paras sillä välillä, kun esimerkiksi ykkösvälillä olin 12., vaikka en tehnyt sillekään virhettä.

5-6: Suunnitelmana tarkka suunta ja katse kaukana ylös avokallioille. No sitä lähinkin noudattamaan, mutta sorroin siihen, että valitsen katseella parhaan juoksu-uran ja menen siitä. Vilkasin vielä komapassiinkin aikalailla isojen kivien kohilla, mutta ilmeisesti liian huonosti, koska jatkoin suuntaa liian vasemmalle. Tai siis en välttämättä liian huonosti, vaan siirsin sen toiminnan käytäntöön liian huonosti, enkä nyt käyttäny sitä katsetta, että ois kattonu mistä sinne rastille mennään maastossa. Tulokulmat kohilleen! No katse oli ylhäällä mutta ei paljoo auttanu ku olin liian sivussa, enkä hahmottanu mitää nenää, ja jouduin melkein pysähtyyn, että tajusin mikä maksaa. Sitten suuntasin kartan ja näin pitkälle rinteen suuntasesti, niin tajusin että suunta ei oo pitäny ja pinkasin kohti rastinenää. Taas harmitti, ja ”päätin”, että nyt saa riittää tää pelleily. No eihän toi niin kamalalta näytä kartalta, mutta kuitenkin.

6-7: Suunnitelmana painaa suunnalla notkoon, ja siitä poimia jykä rinteestä. Tää menikin hyvin, aika 1:14, eli toisiksi paras ja paras oli 1:13. Paissin aika 1:23, eli voin onnitella itseäni tämän välin osalta. Yks asia jäi vähän kaivamaan, sillä en nähny rastipukkia. No kuitenkin jollakin jyrkänteellä kävin ja GPS:än mukaan ihan kohalla, voin siis ainakin uskotella itselleni, että kävin oikealla rastilla. QuickRoutesta näkee, kuinka monta prosenttia oma reitti on pidempi kuin suora reitti. Tällä rastivälillä se oli 2,6 %, eli koko kisan paras omalta osaltani.

7-8: Niin kun viime välillä kehuin itteeni äsken, niin nyt jäin kärkeen massiiviset 2 minuuttia ja nuo prosentit mukavat 32,4 %. No siis koko väli oli umpeen kasvanutta aukkoa, mutta ei se kelpaa selitykseksi alkuunkaan. Suunnitelmana oli suunnata mäen korkeimmalle kohdalle, ja siitä poimia pienet avokallikumpareet ja sitten suo-oja ja ojaa pitkin rastille. Ensimmäiseen notkoon asti meni hyvin, ja huomasin, että olenpa lähellä viivaa. No tämä taisi nousta päähän ja sorruin samaan kuin 6. rastille mennessä, eli menin sieltä mistä parhaiten pääsin. Lopulta löysin hyvänkin uran, ja innostuin juoksemaan kunnolla. Ajattelin, että ei muuta kuin mäen korkeimmalle kohdalle. No tällä mäellä se ei ole niin yksiselitteinen kohta, ja lopulta huomasin, että mäki taittaa jo alas. Korjasin suunnan ja notkosta katsoin tarkankin suunnan rastille, mutta mettä oli kohtuu tiheetä, ja painelin ohi tottakai. Mäki taittoi taas alas, ja korjasin taas suunnan. Sitten löysin ojan, ja rauhotuin. Katsoin oikein tarkkaan, että rastin pitäis olla ojan loivassa mutkassa. Ja ei hitsipilli, seisoin ojan selvässä mutkassa, mutta en nähnyt pistekumparetta. No sitten aattelin, että turha tässä seisoskella ja lähin seuraavalle rastille. Aloin saada tarpeekseni tosta tiheiköstä. En siis ole ihan samoilla kannoilla ton paikan kanssa, pitää varmaan mennä joskus ajan kanssa kattomaan, että saa mielenrauhan.

8-9: Suunnitelma, suunnalla notkoon ja sieltä mäen taakse. Ja sitä toteuttelinkin, oli vaan ihan kaamee maasto tolta kohti. Jälkeenpäin ajateltuna vetäisin vasemman kautta notkon käyriä mukaillen. Jee, 43 sek kärkeen vaikka ei virheitä, jotain pitäis varmaan tehä (suunnistaa lisää).

9-10: Suunnitelmana mahdollisimman suoraan ja mäen päälle, pääasia, että juoksee kovaa. Tätä noudattelinkin. Välin keskivaiheilla tuli tommonen pyöree muoto, kun löysin vanhan uran, jota hyödyntää. Sitä kelpasi seurata, ja siitä tiheikköön, jonka jälkeen jyrkänne. Aattelin, että johan on kumma, jos en kerta tosta pääse. Ilmeisesti oli kumma, koska puolessa välissä jyrkännettä loppui puhti. Hakkasin kynsiä ja nastaria kallioon, mutta sammal alkoi pettää, ja aattelin, että turvallisuus ennen kaikkea, ja palasin jyrkänteen alle. Tuskin olisin MM-kisoissa palannu, nyt vaan nöyrryin, ja kiersin hieman vasemmalta rastille. Voishan sitä jyrkänteen alla käyttää sen puoli sekuntia ja vilkasta, että mistä sinne ylös pääsee. Tää on tätä kun on tottunu suunnistaan Kaupissa jossa pääsee kaikkialta mistä haluaa. Joo ja taas se noin 40 sek turpiin kärkeen, mutta turha noita sekunteja on harmitella kunhan keskittyy olennaiseen eli suunnistamiseen.

10-11: Suunnitelmana mennä suunnalla ja poimia vasemmalta jykät ja ampasta siitä rastille suunnalla. No sitä noudattelinkin. Miinusta annan itselleni välin puolivälissä olevan alamäen juoksemisesta, kun aloin neiteilemään siinä ja pelkäsin liukkautta ja risuja, vaikka siitä olisi pitänyt vaan ryskästä alas yhessä hujauksessa. Lisäks jyrkänteiltä ampasin tiheikköön, ois voinu juosta niin ikään ronskimmin, koska mulla oli kuitenkin selvä vainu rastista, ja ei oo mitään järkee hidastaa vauhtia ennen rastia, jos ei kerta tee mitään (lue karttaa). Suunnistukselliseti plussat meikäläiselle, mutta juoksennallisesti tulee risuja tämän välin osalt.

11-13: No joo, taas pääsin tutustumaan hämäläiseen talousmettään kun olin kuviorajan ylittäny. Kivirykelmän kohalla alko se paljon puhuttu harvennus taas. Siitä nostinkin katseen kauas, ja näin jyrkänteen, ja tietysti mulla välähti, että sielähän se rasti on. Iloisesti rämmin jykälle, kunnes suuntasin kartan, ja korjasin omalle rastilleni. No mitä ois pitäny tehä toisin? Jos kivirykelmältä olis kattonu kauas joo, mutta sen lisäks kompassia, ja sitten suunnistanu omalle lipulle. Tällänenkin peruskoukkukin piti tähän leipoa.

12-13: En sitten oppinu mitään viime rastista ilmeisesti. No suunnitelmana kuitenkin taas tarkka suuntam ha ottaaa rasti kivien ja apukäyränenän kautta. Tätä noudattelinkin, mutta kivet vaan vilisi silmissä, enkä erottanu isoa kiveä, ja apukäyrää en nähny maastossa ollenkaan. Mäen taittaessa aloin vilkuileen sivuilleni, ja lopulta se pukki löyty. Oli kyllä matala jykä! Mutta toisaalta matalallekin jyrkänteelle pitää löytää.

13-14: Suunnitelma oli taas ylläri ylläri suoraan suunnalla. Se kuitenkin muuttu kun näin ekan mäen päältä 7-8 väliltä tutun vanhan aukon, ja päätin mennä enemmän oikeelta mäen alta. Tää oli varmaan ihan ok valinta, koska mäen alla oli ihan hyvä juosta, niin kuin reitin väristä näkee. Jälkikäteen sanottuna menisin alusta alkaen oikealta, ja hyödyntäisin polkua, joka menee rinteen reunassa. Ekalle mäelle kiivetessä alko näkymään väsymisen merkkejä, koska rinteessä alko puuskuttaa. Käyrät oli ihan oikeita 5 m käyriä. Samoja fiiliksiä ennen rastia, niin kuin väristä näkee. Toisaalta tämä ei vaikuttanut suunnistamiseen, niin kuin ei ole koskaan ennenkään vaikuttanut. Lisäksia aina kun huomasin hidastellleeni niin ampasin uuteen kiriin. Kärkeen se pari minsaa tällä välillä, joka on vähän liikaa.

14-15: Ei mitään kummempia. Suunnitelmana ottaa noi kaks notkoo ja ne mä nappasin.

15-16: Suunnitelmana lukea noi keskeisimmät avokallimäet ja ne näky siellä ihan selvästi. Tiekin näky, koska tässä välillä oli aika uusi aukko tarvottamana. Juoksu alko oli aika väsynyttä ja nousu rastimäelle kävi aika hitaasti.

16-17: Suunnitelmana vakaa suunta, suot ja avokalliot. Nyt sai alottaa pitkän loppukirin. Lueskelin mäet, mutta ihmeekseni en nähnyt kuin yhen suon, no tämä ei menoa haitannut.

17-18: Suunnitelmana mäen päälle, ja siitä rastille. Juoksin mäen reunaa, ja olin ihan kartalla, luin kuitenkin hädissäni, että rasti olisi kumpare, vaikka todellisuudessa se on laittoman pieni suppa. Kävin siis jollakin kumpareella soramontun reunalla ja lähin vikalle. Tälle radalle siis tuplahylsy!

18-19-M: Aika 49:50. Taisin lopettaa ajanoton liian aikasin, mutta vähän mahoton sanoa missä se maali tarkalleen oli. Maaliin asti jakso kuitenkin juosta kovaa, ja vaikka mäissä pitkin rataa alko askel painaan, niin jotenkin tuntu, että olis jaksanu vielä pidempäänkin, ja loppuverkalla kulki.