SM-pitkä B1-finaali (03/09/2017)

Betonissa jälleen, mutta hyvällä motukalla liikenteeseen kuitenkin.

Ehkä vähän reipas vauhti alkuun, mutta eipä tämä kisa mikään 16-kilsanen ollutkaan. 2-3:n mieletöntä rv-virhettä lukuunottamatta ei merkittäviä aikatappioita vitoselle mentäessä.
5-6 Kahtelin aika rauhassa ja hartaasti tuota pitkää väliä. Lähdin juoksemaan vasemmalta ja hyvällä mielellä sieltä saikin tulla. Hjuvaa duunia loppuvälikin.
6-7 Hyvin meni. Näköjään kompassiin katsominen kannattaa.
7-8 Meinas mennä vähän puskemiseksi ja ensimmäinen viiiirhe muotoutu tähän. Keltasen ja polun ylityksen jälkeen luulin jotenkin kääntäneeni jyrkemmin hakkuun kulmaan. Oltiin kyllä ihan muissa kulmissa.
8-9 Stressaantunut puskeminen jatkui vihreässä. Lähtösuunta tässä olis voinu ihan hyvän olla 90 astetta vasemmalle. Loppuvälilläkään en löytäny kunnon uria. Rinnettä ylöskivutessa (tai ennen) en jotenki bongannu keltasta viivaa tiheikön reunassa ja siinä meni kyllä aikaa.
9-13 Rinnevälit tosi rauhallisesti. Oli semmonen karttavaellusmeininki.
13-14 Näkisin reitinvalinnan olleen melkolailla oikea. Ei tää ainakaan vasen ollu, ehe. Tieltä poistuessa 200m ennen rastia jysäytin kunnolla puun oksan nenänvarteen ja jonkin verran otti myös oikea silmä osumaa. En tiiä, vaikuttiko, mutta enpä huomannut lippua tai kumparetta, kun juoksin vierestä ohi.
14-15 Tässä kohtaa unohtu viimenen kompassin tsekkaus.
15-16 Yhtäkkiä alkokin mies hyytyä. Yritin tulla aika suoraan, mutta rastinotto oli niin epävarma, että eihän siinä ollu muuta mahollisuutta, kun tehä virhe.
Sitten vielä loppuun tuommonen S. Taiteen nimissä olis pitäny kiertää ihan perältä asti, eikä oikasta pientä pätkää.

Hajos vähän niinku tämäkin loppuun. On siinä silti aihioo - pysy kasassa ainakin vartin pidempään ku karsintasuoritus :D. Paikoin oli kyllä mukava juosta pieniä uria pitkin, kun lähti loppupäässä. Varmasti osasyy parempiin fyysisiin tuntemuksiin, mitä karsinnassa oli.